Oli aika kotoilla -postaukset alkavat! Osa I. Onnistuuko avokadon kasvatus?

Vanhaa lehtipinoa katsoessani pähkin, olisiko minulla vihdoinkin aikaa käydä läpi kaikki lukemattomat lehdet. Kodin Kuvalehden ensimmäisellä aukeamalla on Pentikin mainos, jossa lukee "Onnea on koti, jossa on aina kukkia."En ehdi taaskaan lukea kovin paljon pidemmälle kun saan jo idean. Lehtipino jää. Ehkä voisinkin heti tänään aloittaa kodin keväistämisen kukilla ja kasveilla!

Aion istutella yksi toisensa jälkeen uusia kasvikokeiluja, mutta toki myös vanhoja tuttuja. Ensimmäiseksi projektiksi valikoituu avokadon kasvatus. Siitä olen kasvina aina haaveillut, kun olen päässyt näkemään muiden aikaansaannoksia.

En ole koskaan ollut mikään avokadon maun ystävä. Se ei maistu mielestäni oikein miltään ja olen aikalailla tietämätön sen kaikista hyvistä vaikutuksistakin. Ehkä joku voisi valistaa, mitä olen menettänyt(!). No mutta...nyt on aikaa kokeilla vaikka mitä. Kaupasta ostin näitä itselle uudempia tuttavuuksia. Kevät on mukavasti etuajassa ja aurinko paistelee lupaavasti. Tästä se lähtee. Kaapissa on nyt iso pussi avokadoja, joten kokeilumateriaalia riittää ja, koska nyt pitää koronan vuoksi "kotoilla" entistä enemmän, pystyn seuraamaan kasvien kasvua toisin silmin.

Listasin tähän saamani ohjeet, joita voin itsekin käydä palauttelemassa mieleeni kasvun edetessä.

Puhdistin siemenen hedelmälihasta, pesin vedellä ja jätin kuivumaan huoneenlämpöön pariksi päiväksi. Jätin kuivuneen kuoren paikoilleen.

Otin esiin hammastikut, jotka kiinnitin siemeneen aavistuksen yläviistosti. Täytin pienen vesilasin vedellä siten että n. puolet siemenestä jäi veden alle. Koska vesirajaa pitää tarkkailla jätin lasin valoisalle ja lämpimälle paikalle kohtaan, jossa nään sen helposti joka päivä. Tässä odottelussa menee luultavimmin parisen viikkoa, kun siemen alkaa haljeta ja puskea juuria esiin.

Ensimmäisiä lehtiä on lupa odotella viikkojen päästä, joten odottavan aika voi olla pitkä. Tällä kertaa olen kuitenkin toiveikas, sillä uskon lisääntyvän valon määrän ja auringon auttavan asiaa. Kun siemenestä alkaa pökätä vartta ylöspäin alkaa lehtiäkin hiljalleen ilmestyä. Silloin ollaan vaiheessa, jolloin siemenen voi istuttaa kylvömultaan. Istuttaminen kannattaa suorittaa varovasti, ettei kasvi kärsi. Aion istuttaa sen siemenkuorineen päivineen.


Kun joskus pääsen tähän kiehtovaan vaiheeseen, että kasvi on istutettu multaan, koitan muistaa pitää mullan tasakosteana ja sumuttelen kasvia. Valoisista kasvupaikoista ei kotona ole pulaa, joten aika näyttää onnistuuko tämä kasvatus tänä erikoisena koronan myllertämänä keväänä.

Olen kuullut, että kasvista voi tulla iso, mutta en kurkottele oman kokeiluni kanssa vielä niin pitkälle.  En kaipaa kasvista puskamaista, joten annan sen kasvaa pituutta ja jätän latvan leikkaamisen väliin. Nyt jään vaan mielenkiinnolla odottamaan, kuinka siemen lähtee heräilemään eloon.