Arvaatko, millaista elämä on kun kotina on Pilvilinna?

Aurinko paistoi ja hetkessä satoi. Elettiin elokuun alkua. Edessäni kohosi sinisten heinäseipäiden tiivis muuri. Siniset suuret metalliportit olivat sepposen selällään. Pylvään päällä vartioi kissa. Olin tullut Pilvilinnan portille. 

Astelin pihaan kettujen valvovien katseiden alla. Rehevää ja kaunista kasvillisuutta - vasemmalla muutaman askeleen päässä hohti punainen matto, joka johti Taidetalo Pilvilinnaan. Oikealla suuri piharakennus, jonka seinissä hehkui iloisia värejä ja edustalla lukuisia upeita töitä. Nopea katse ei pystynyt erottamaan kuinka paljon erilaista, kaunista ja kiinnostaa esillä oli. Hitain askelin oli pakko edetä ja keskittyä taiteeseen yksi kerrallaan.


Pilvilinna oli minulle uusi tuttavuus, mutta varmasti monille muille tuttu, monipuolinen matkailukohde Uudessakaupungissa. Talo kuin saduista kohoaa näyttävänä meren rannalla. Naivistitaiteilija Raija Nokkalan runsas taide vastaanottaa meidät ja talon isännän Pentti Nokkalan vastuulla oleva puutarha saa matkailijan haukkomaan henkeään. Voisin melkein väittää, että harva on kerralla nähnyt yli 120 lajia erilaisia ruusuja. Miten taide ja luonto täällä rytmittyykään niin loistavasti yhteen. Kaikella on yhteinen sävel.

Viime vuonna (2019) kävin tutustumassa ensimmäistä kertaa Pilvilinnaan. Silloin pääsimme käymään niin sisä- kuin ulkotiloihin, mutta tänä poikkeuskesänä taidetalo toimii ulkoilukohteena. Syy on selvä, korona. Pilvilinna on Nokkalan pariskunnan koti. Paikan seinät, lattiat ja katot on täynnä kuvia. Tässä postauksessa pääset katsomaan maistiaisia mistä on kyse. Minusta tämä kaikki näyttää taululta, jossa jokainen yksityiskohta hyppää elämään omaa elämäänsä ja samassa hetkessä omat askeleet pysähtyvät kuin seinään. Onhan sitä pakko katsoa sinne, tänne ja tuonne. Ja vielä uudelleen sama. Kiirettä ei kannata pitää.

Iloisesti kupliva elämänmeno ja väri-ilottelu tarttuu, sillä arki ei täällä ole harmaata. Vuosittain vaihtuvat taidenäyttelyt tuovat aina omaa yllätyksellisyyttään. Taidepolku kuulostaa jo sanana sellaiselta, että sitä pitää astella ilman muuta. Se on niin kekseliäs ja oivaltava sisällöltään - n. 100 humoristista veistosta saa helposti hymyn huulille. Terassilla on mitä mieleenpainuvimmat maisemat nauttia pullakahvit ja samalla kuikuilla ruusujen yli, mitä puuhaa pikkuruisessa rantamökissä asuva Pablo-pupu. Rantaan lyö meren aallot samalla kun hehkuvan punaisella terassilla aaltoilee kiehtovasti villiviini. Se puskee terassilautojen välistä ja vinkkaa - täällä ihminen ja luonto luovat yhteisen taidekokonaisuuden.

Tuhansien tarinoiden koti - Taidetalo Pilvilinna

Mahtoivatko Pilvilinnan Raija ja Pentti arvatakaan, millainen Pilvilinnasta syntyy, kun ostivat paikan 1990-luvulla. Pienestä kesämökistä kaikki alkoi, mutta nyt paikka on nimensä mukaan "linna" - 250 neliön talo on todellinen satumaa. Täällä kävijät voivat tutustua paikan historiaan ja nykyhetkeen jopa lukea runoja seinistä. Pariskunta on laittanut luovuutensa peliin kaikessa minne silmä osuu. Mitä ikinä haluatkaan kysyä saat vastauksen.

En ollut tavannut Pilvilinnan pariskuntaa koskaan ennen, mutta jututin Raijaa tovin vierailumme aikana. Hän on Taiteilija isolla T:llä. Hänestä huokuu palo luomistyöhön. Minulle taide herättää aina kysymyksiä, kuten mistä mikäkin idea kumpuaa, miten se lähtee syntymään ja miten lopputulokseen päädytään.

Pilvilinnassa saa haaveilla, unelmoida ja nauttia värikylvystä. Niin tekevät myös asukkaat. Olohuone on merisali, nimensä mukaisilla näkymillä ja ylhäällä kapeitakin kapeimpien portaiden yläpäässä on työhuone Paratiisi, jossa Raijan taide syntyy.

Meidän vierailupäivänämme huoneessa oli huiman valoisaa ja aurinko kurkisteli joka ruudusta sisään. Pariskunnan oma kädenjälki näkyy kaikkialla - ihastuttavan luovia ratkaisuja. Tässä postauksessa voi helposti sanoa, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Katso, ylläty ja ihastu. Jos kaipaat hitusen värikkäämpää elämää, olet oikealla portilla. Kannattaa poiketa tutustumaan, jos olet Uudenkaupungin seutuvilla - Pilvilinna on avoinna 13. elokuuta asti.