Quantcast
Channel: Oli aika
Viewing all 268 articles
Browse latest View live
↧

Jotain uutta - jotain vanhaa; tämän kesän iloja

July 25, 2017, 3:36 am
$
0
0
Tänä kesänä (kuten aina kesäisin) valitsen omat "kesäsuosikit", jotka kuuluvat tiiviisti kauteen. Jotain uutta, vanhaa, yllättävää. Jotain, joka sykkii tunteita. Pieniä ja suuria.



Suosikki vuosien takaa - vanha musta elämää nähnyt pyörä on eläköitynyt. Se nojaa uskollisesti ystäväänsä, vanhaan tervatynnyriin. Yhdessä olemme vahvoja.

Tynnyrissä kasvava keltainen huovinkukka on yksi kesän ehdottomasti kannattavimpia hankintoja. Se kukkii uskollisesti niin auringossa kuin varjoisemmallakin paikalla. Suosittelen tätä lämpimästi, sillä vaikka unohtaisit kastelun ei kukka heti nuukahda.


Voimaa väreistä ja kuvioista

Värimaailmaksi on valikoitunut lempeät luonnon sävyt, mutta jalansijaa vahvistaa ehdottomasti tehokas musta-valkoisuus. Jotain ostetaan valmiina, mutta erityisessä arvossa on aina omatekoisuus. Suunnittelut, muutokset, korjailut ja toteutus vie aikaa, mutta onnistumisen ilo kruunaa kaiken.


Vanha Tuhkimo-taulu, jonka työstöön on mennyt takuulla pitkä aika.

Uusimpia löytöjä on Tuhkimo-kanavatyö. Nämä ovat vuosia sitten olleet todella suosittuja ja näitä on tehty paljon. On kuitenkin tullut aika, jolloin ihmiset ovat luopuneet näistä.

Tuhkimon takana lukee "Rakkaalta äidiltäni lokakuu v. 1971 Turussa". Jollekin tämä taulu on siis joskus ollut rakas ja nyt se on sitä minulle. Lapsena tein joskus jotain vastaavia, mutten ole koskaan aikuisiällä innostunut näiden tekemisestä uudelleen. Onneksi siis joku on tämän tehnyt - leikittelen ajatuksella "minua varten!". On hauska rakentaa sisustusta niin, että löytyy monta eri tyyliä ja sekoitettuja juttuja eri vuosikymmeniltä.


Musta luurankolamppu nippusiteellä mallinuken päähän on nopea diy-toteutus, jonka voi aina muuttaa. Taustan kaapelikelasta tehty iso puusydän toistaa mukavasti valoa ja heittää seinään suuren sydänvarjon.

Lähtötilanne

Varastot pursuvat erilaisia materiaaleja, jotka odottavat pääsyä johonkin uuteen ideaan mukaan. Uutta ilmettä kaivataan aina, mutta "pikkubudjetilla", koska koti on vaihtuvan taiteen näyttämö. Käyttöön otetaan kaikki kirpputori-, perintö- ja itseltä ylijäämäksi jääneet löydöt. Loppusilauksen antaa täysin uudet hankinnat.



Kirppistelypäivässä törmäsin "saa ottaa" -kylttiin, jonka kyljessä oli korkea kynttilänjalka huonossa maalissa. Pienen hionnan ja mattamustan maalikerroksen jälkeen se oli kuin uusi. Tämä esine on  saanut uuden kodin. Pelastettu. Löytö!


Kun illan hämärissä tuuli tyyntyy, voi polttaa kyttilää ulkona ilman suojaa.

Myös metsän kätköistä löytynyt metalliputki (tuunattu lampuksi) toimii edelleen hyvin jalkalampun jalkaa toimittaen.


Kuviolliset matot

Kun selaa sisustuslehtiä, erilaisia myyntikatalogeja ja www-sivuja huomaa, miten kesän mattohitiksi on noussut erilaiset kevyet matot. Selkeä värimaailma ja näyttävät kuviot hallitsevat. Raikasta tunnelmaa lisää iloiset räsymatot. Matoilla pehmennetään ulkopenkkejä ja piristetään sohvan ilmettä nostamalla matto somisteeksi.



Edulliset hinnat tuovat kivat kuosit useampien ulottuville. Ruskea pouf istuu mustavalkoisuuteen.


Koirataloudessa helposti irrotettava ja pestävää kevyttä mattoa osaa arvostaa.

Aimo annos mustaa - kiitos!

Tänä vuonna olen päättänyt jatkaa mustaa linjaa. Ruskean eri sävyt ovat siirtymässä syrjään, kun musta valtaa alaa; Pari puutarhapöytää on ideoitu kasaan ja pöytälevyt sävytetty, myös Helsingin Kevätmessut-tapahtumasta matkaan tarttuneet kukkatikkaat muuttivat heti uuden karmeana väriään. Jopa kelo(omena)puun runko on maalattu mustaksi.



Samettikukka jakaa mielipiteitä, mutta se on hyvä kukkija eikä tykkää huonoa, vaikka kasteluvälit venantaisi pitkiksi.

Samettikukan väri on aina tehokas ja aivan erityisesti mustan värin seurassa.


Vanha kelopuukin sai täksi kesäksi uuden värin pintaan. En ole ennen puunrunkoja maalaillut, joten nähtäväksi jää, mitä kelo tästä tykkää.



Kelon runkoon sulautuu mustia sarvia, jotka kannattelee lyhtyjä.

Tuhkakupit uudessa nosteessa

Joskus elettiin aikaa, jolloin tuhkakuppi oli monessa kodissa ja poltettiin sisällä. Nyt kumpikin alkaa olla harvinaista. Tosin tuhkakupeille voi keksiä myös muuta käyttöä. Tamara Aladinin Taalari-tuhkakupit toimivat ruukkuina ilmakasveille.



Keltainen Taalari on saanut seuraa kirkkaasta.


Uusi viherkasveja

Talven jäljiltä on yhä luopumatta muutamista parhaan teränsä menettäneistä kasveista. Viherkasvien määrä pysyy silti vakiona, kun yksi vanha lähtee ulos muuttaa joku uusi tilalle. On siis jälleen aika kantaa sisään uusia viherkasveja; apila, pylvästyräkki, kilpipiilea, peikonlehti ja lyyraviikuna löytävät varmasti paikkansa kodin sisustuksessa. Oliivipuun kanssa onnistuminen sai hankkimaan myös toisen.



Kilpipiilea on uusi suosikki siinä missä lyyraviikunakin. Viherkasveja vaihtamalla koko koti raikastuu.


Astiat kruunaavat kattauksen

Tänä vuonna olen ajatellut hankkia vain vähän uusia astioita kesäkotiin. Arne Jacobsenin kirjain-astiat ja Aarikan salaattikulho saavat liittyä kokoelmaan. Enää ei tarvitse pohtia, kenen kuppi lojuu jossain, sillä kirjain kertoo omistajan.


Kesä on katettu. Kirjaimista selviää kenelle.


Kirsikat täyttävät satokaudella pienen kulhon, mutta sen jälkeen tästä tulee koiralle ruokakuppi.



Selkeää linjaa suomalaiseen makuun.
↧
Search

Vietä kesäpäivä joella - Låna båt!

July 28, 2017, 11:25 am
$
0
0
Jos pidät veneilystä, muttet omista venettä, on helppo saada tunnelmasta kiinni lainaamalla vene. Ja jos vielä aikataulukin on tiukka, niin Turussa pääsee veneilemään ihan kaupungin ytimestä ja näkee mukavasti jokivarren kesäistä elämää.

Turussa on hyödynnetty jokea jo monin tavoin - Förillä on kuljettu rannalta toiselle jo vuosikausia, laivaravintoloita on tullut tasaiseen tahtiin ja joen laitamille noussut uusia ravintoloita. Viime vuonna joki sai myös piknik-veneiden vuokrauspalvelun. Se loi ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella maisemia joelta käsin.

Piknik-veneet löytyy Tuomiokirkon läheisyydestä, Vähätorin kohdalta. Hissuksiin lipuvissa veneissä on neljän kilowatin sähkömoottori ja äänet lähes olemattomia. Veneitä voi vuokrata tunnista kolmeen ja menosuunta on aina Vähätorilta sataman suuntaan, sillä Tuomiokirkon suunnassa joki madaltuu. Veneisiin mahtuu 8 henkeä. Me lähdimme matkaan viiden porukalla.

Tätä minimuotoista veneilyä voi suositella kaikille, sillä ei tarvitse suurempia suunnitelmia ja varusteluja, kun pääsee matkaan.

Kun Tall Ships Races -suurtapahtuma on ohi, ei joellakaan ole ruuhkaa.


Kaksi tuntia piknik-veneellä maksaa 99 euroa. Jos kiinnostuit - lue lisää ja varaa aikasi täältä.

Rannassa on pieni terassi, Åbar & Café, jossa voi odotella vuoroaan tai jäädä lasilliselle veneilyn päätteeksi.



Vene ei liiku huimalla vauhdilla, joten nuorempikin taitaa ajon, jos on kokemusta ja varmuutta ajamisesta.


Tiimimme vuokrasi veneen pariksi tunniksi ja eväskori oli pakattu kesäisillä herkuilla.

Malja kesälle!



Vene lipuu hiljalleen kohti satamaa. Tässä on oiva hetki täyttää lautaset naposteltavilla.


Parin tunnin vuokrausajalla ehtii Vähätorilta Uittamon rannalle ja takaisin tai Ruissalon suuntaan Kansanpuistoon asti, mutta kevyn tuulisella säällä Uittamon suunta oli parempi vaihtoehto.

Piknik-veneestä pääsee näkemään kauniita kesämaisemia ja muita veneitä.



Kauniita kesämaisemia riittääkin silmän kantamattomiin. Jopa Turun linna näkyy joelta käsin.



Uudistunut vierasvenesatama on täynnä purjeveneitä.


Kesällä joen ravintolalaivat ja joen rannat ovat täynnä ihmisiä.



Aurajoelta käsin kaikki näyttää mielenkiintoiselta. Koskaan ei voi olla varma, mitä kaikkea osuu silmiin.


Aurajoen piknik-veneillä pääsee mukavasti aistimaan jokielämää.

Slogan "Jos Turku olisi viulu, olisi Aurajoki sen jousi" -kuvaa hienosti jälkimakua, joka veneilystä jäi. 
↧
↧

Kesän lumo ei päätykään heinäkuussa

July 30, 2017, 9:07 am
$
0
0
Heinäkuu lähenee loppuaan ja samalla se tuntuu kesän päättymiseltä. Toviksi iskee epätoivo - tässäkö se sitten oli? Takuuvarmasti tunne vahvistuu, kun näkee ensimmäiset koulureppumainokset (Huom! olen vältellyt). Tuleekohan joillekin muille sama tunne?

Tänään on aurinko hellinyt ja eilenkin oli loistava sää, mutta kesä on ollut lajissaan kummallinen. Kasvien kanssa on tullut yllätyksiä, kun tutut rehottajat - tuoksuherneet, daaliat, pionit ja kultapallo ovat jääneet täydellisen kitukasvuisiksi. Marjasadollakaan ei pääse henkseleitä paukuttelemaan. Kuitenkin pienetkin kasvun merkit ovat voimaannuttavia.


Tuntuu kuin moni luonnonkukka alkaisi olla kukkinut, mutta kaikki se, mitä löytyy kannattaa vielä poimia ja tuoda sisään. Kesä ikäänkuin viipyy luona pidempään.



Joka kesä koen tämän kummallinen "kesä loppuu" -fiiliksen, kun orvokit alkaa nuokkua ja keikkuvat pitkinä.



Tänä kesänä otin avoimia orvokkeja painoon ja askartelin kukkatauluja. Huijaan, että orvokkiaika on vielä.


Ehkä tulee lämmin ja pitkä syksy. Tosin se ei paljon lohduta, kun pintaan nousee tietoisuus siitä, että kohta vaihdetaan syyskasveihin, haravoidaan lehtiä ja kerätään ämpärikaupalla omenaa joka päivä. Niin vai tuleeko sitä omenaa?

No, lienee asennekysymys. Täytyy elää sään mukaan eikä pelkän kalenterin.

Ehkä olisi hyvä aika tarttua perennatarjouksiin ja istuttaa uutta ihmeteltävää ensi kesään.
↧

Uusi ihana pizzeria Turussa

August 3, 2017, 1:29 pm
$
0
0
Kesä on mitä parhainta ulkona syömisen aikaa ja silloin on kiva testailla uusia ruokapaikkoja. Oma uusi ihastukseni on löytynyt Turusta, Ruissalon Telakalta.


Tänään paistoi aurinko ja sehän kerää ihmiset terassille.

Yläkuva kertoo, miltä pizzeria näyttää mereltä käsin ja alla, miltä ravintolan edustalla näyttää meren suuntaan eli maisemat, joita katselet ruokaillessa.



Vaalea talo kuvan keskellä on Veistämösali, jossa on järjestetty mm. tansseja.

Ruususen unta aikansa elänyt telakka-alue on heräilemässä uuteen aikaan ja paikassa tapahtuu jo paljon. Telakkaan liittyy vahvasti suomalaisen veneteollisuuden historiaa, veneiden säilytystä jopa kesätansseja on tanssittu alueen hulppeassa Veistämösalissa.

Nyt alue kehittyy reipasta tahtia ja siitä voi kiitellä Alfon Håkans -varustamon toimitusjohtaja Joakim Håkansia, joka on ostanut telakka-alueen rakennuksia ja vuokrannut laiturialueen kaupungilta. Joakim on vihdoin elävöittänyt sitä aluetta Ruissalossa, jonka ohi on kiidetty vuosikaudet. Vain harva tiesi, mitä aitojen takana todellisuudessa oli.



Calabria Spicy  ja Cacio limone e Pepe. 
Salamia, rucolaa, raastettua sitruunan kuorta, minttua, mozzarellaa...

Nyt alueen porteista pääsee persoonalliseen sisustusliike Aveliaan (tämäkin tuote löytyy Aveliasta), mutta myös uuteen merelliseen pizzeriaan.

Vanhaan mastovajaan avautui tämän kesän alussa kesäpizzeria Sergio's al Mare. Vajassa on kauniisti sisustetut sisätilat, mutta pidemmän korren vetää aurinkoisella säällä ulkolaiturilla olevat pöytäryhmät. Ulkoterassilta voi katsella merelle, ihastella ohi lipuvia veneitä ja yksinkertaisesti nauttia merellisen kaupungin lumosta. Tämä on juuri sitä kehitystä ja elävöittämistä, jota alue kaipaa. Veneilijöille unelma kiinnittyä laituriin ja poiketa syömään.


Sergio's al Mare on luultavimmin auki elokuun loppuun. Ravintola on löytänyt paikkansa sisilialaista goumetpizzaa rakastavien sydämissä ja vahva uskomus on, että paikka aukeaa myös kesällä 2018.


Arki-illan herkullinen ja tunnelmallinen hetki on vietetty Ruissalon Telakalla. 


Terassilla kannattaa olla varovainen, ettei tiputa esimerkiksi avainta. Se saattaa molskahtaa laiturin raosta suoraan mereen ja tuleekin kävelyreissu kotiin.

Oman kivan lisän antaa se, että tänä kesänä paikan päälle on päässyt myös Föli-vesibussilla.


Pizzeria sisätilat näyttävät tältä. 
Salissa säilytetty hienosti vanha henki, mutta mukana kauniita uusia kalusteita. Täydellisen onnistunut kokonaisuus.



Sisätiloissa on myös rauhallinen sohvanurkka.


Kesällä
Sergio´s al Mare ma-la klo 11-21
Sisustusliike Avelia ma-to 11-18 / pe klo 11-16
↧

Voi, mikä veitsi!

August 9, 2017, 8:00 am
$
0
0
Tämä postaus menee blogissa varmasti sellaiseen Tutustutaan mielenkiinnolla uutuuksiin  -ajatuksen alle. Töissä kahvihuoneessa on usein käyty keskustelua, miten voiveitsi kuuluu olla tai miten sitä saa säilyttää. On ollut hauska kuunnella erilaisia mielipiteitä ja kertoa omansa - jokainen tuntuu olevan oikeassa omassa ajatuksessaan. Ja erilainenkin.

Kauppareissulla bongasin sitten jotain niin mielenkiintoista siihen liittyvää, että oli ihan pakko ostaa jo kahvihuonekeskustelujenkin vuoksi. Veistä ei kuulemma saa säilyttää jääkaapissa leviterasian päällä, jolloin se sotkee kaikki paikat. Mitäpä keittiössä oltaisiinkaan mieltä tästä uutuudesta.

Kestokansi voiveitsellä on tullut kauppaan!


Tässä ei veitsi pääse luisumaan jääkapin hyllyille, eikä tahraa kaapin muuta sisältöä. Voiveitsi säilyy näppärästi muovikannen alla. Aina välillä vaan pestään molemmat ja hyvin toimii.


Oli ihan pakko ostaa ja testata. Täytyy sanoa, että olen itse pitänyt veistä jääkaapissa rasian päällä ja tämä lienee minulle juuri se loistava vaihtoehto :D

Ihan kumma juttu sinänsä, että tämä arjen pieni esine saa hyvälle tuulelle! Eikun ruisnapit voiteluun...

↧
↧

Tuolillinen mansikoita!

August 13, 2017, 10:44 am
$
0
0
Kesä on ollut oikullinen - viileää ja sadetta on riittänyt. Kevään aikana istutin kuitenkin toiveikkaana pienen mansikkamaan. Odotin varmasti ihan kohtalaista satoakin, kunnes kesän kulku lopetti odotukset. Mansikat tuli ostettua muilta ja omia jäätiin odottamaan, jos jotain sattuu tulemaan.

Tänä vuonna mansikkamaa syntyi kahteen vanhaan tuoliin. Istuinosa pois ja tilalle sujautin kaksi suurta mustaa muoviruukkua, joissa oli reiät pohjassa. Näitä on ollut helppo siirrellä paikasta toiseen tarpeen mukaan tai antaa vaan olla.


Koulun liki alkaessa on ollut viikonvaihteen sateessa iloista löydettävää. Muutama mansikka on oikeasti kypsynyt! Satoa siis, mutta tavallaan ihan hauskoja vain kukkaruukkuinakin.


Tämä tuoli-idea on sinänsä kiva. Aion koittaa tätä uudelleen ensi vuonna. Jollei nyt mansikoille, niin jollekin muulle. Vanhat romutuolit voi hyödyntää näinkin. Kestää, minkä kestää. Pieni jatkoaika on taattu.


Päivän sato on tässä. Ehkä riittää aamupalalle.

↧

Nyt meni putkeen!

August 20, 2017, 9:54 am
$
0
0
Tässä kesässä on oikeasti ollut monta asiaa, jotka eivät ole menneet suunnitelmien mukaan. Näin kasveihin liittyen sanottakoon, ettei kasvut ja kukinnat ole onnistuneet. Vasta pitkällä elokuussa aloitti kukinnan mm. tuoksuherne ja kultapallo. Molemmat ovat lisäksi olleet niin honteloita, etten muista koskaan ennen moisia olleen. Yleensä on pitkin kesää saanut napsia monia kukkia maljakkoon, mutta ei siis tänä kesänä. Laventelikin jäänyt aivan mitättömäksi.

Alkaa hiljalleen olla se aika käsillä, jolloin ruukkuja ruvetaan tyhjentämään yksi kerrallaan.

Kauniin ja aurinkoisen päivän kunniaksi puuhailin pihassa ja vihdoin oli mahdollisuus leikata kukkia maljakkoon. Eikä mihin tahansa maljakkoon! Tein mielestäni kivan löydön, vai mitä sanot tästä "koeputki-maljakosta"?


"Koeputki-idikset" ovat aina viehättäneet. Erilaisia putkia olen koittanut keräillä, vuosia muttei varasto mitään valon nopeudella ole karttunut. Oli siten helppo ostaa maljakko kerralla.

Kummallista, miten aivan sekalainen joukko kukkia näyttää jotenkin kivalta, täyteläiseltä ja värikkäältä.



Habitat-malliston maljakko edustaa innovatiivisuutta ja modernia ajattelua. Veikkaanpa, että tämä tulee ahkeraan käyttöön.

Näin loppukesässä minulla oli onnea arvonnassa, josta voitin Ilona Pietiläisen kirjan "Talossa ja taivasalla - tuo kesä kotiin, puutarhaan ja parvekkeelle". Iltojen pimetessä voin siis hyvillä mielen antaa periksi, että nyt oli tällainen kesä ja suunnata ensi vuoteen uusin ideoin. Sytyttelen kynttilät, vaikka on vielä valoisaa. Makaan riippukeinussa ja haaveilen tulevasta. (Kiitos www.marjakuja.fi).



Kyllä tämä hennon sekalainen otos pihaa tuo oman kivan fiiliksen ruokapöytään. Kesä on hyvin putkessa. Tai putkissa. Nyt vähemmän on enemmän.



Syksyn omenasadosta ei ole odotettavissa mahtavaa, mutten sitä odotakaan. Yksi välivuosi "omenoiden hävityksessä" on paikallaan. Silti yksikin omena riittää kivaan DIY-maljakkoon.

Tähän kaivataan siis vain omena, omenapora, kukkia ja lasiputki, joka tässä kohdin on vanha sikarin säilytysputki. Poralla omenaan reikä putkea varten ja simppeli ratkaisu on valmis. Tällä voisi somistaa loppukesän tai syysjuhlien pöydät. Ihan putkeen, tämäkin.


↧

Valovoimaa pullovaloista

August 25, 2017, 10:13 am
$
0
0
Venetsialaiset häämöttää jo ovella. On siis aika laittaa veneily- ja mökkikausi pakettiin tältä kesältä. Illat ovat hämärtyneet ja aamut viilentyneet. Kynttilöitä ja valoa kaivataan jo nyt pimentyviin iltoihin. Tunnelmasta ei tingitä.

Kynttilöitä on varastossa aina, mutta päätin nyt lähteä kokeilemaan myös jonkinlaisiksi hittituotteiksi nousseita pullovaloja. Ne ovat näppäriä ja helppokäyttöisiä. Hintahaitaria on joten tarkkana kannattaa ostoksilla olla.

Pullonkorkin mallinen pullovalo on helppo käyttää - kierretään vain korkkiin valo päälle ja laitetaan se pulloon. Kirkas lasi hohtaa valoa voimakkaammin kuin värillinen.


- Mitä pidät tästä aavemaisesta tunnelmasta?

Talon seinien sisältä löytyneeseen vanhaan kirkkaaseen pulloon valo tuo salaperäisen hehkun. Se on kuin suoraan jännitysnäytelmästä ja korostaa muiden vanhojen pullojen pintaan leijailleen pölypinnan. Jotta arvoituksellisuus säilyy, ei pulloja puhdisteta...sekalainen seurakunta, jossa esineisiin kiteytyy kokonainen elämä.

Ulkovalossa pullon ajan jättämät jäljet katoavat. Mutta jotain mystisyyttä liittyy tähänkin. Alla ruosteiset maitotonkat, mausteita menneiltä vuosikymmeniltä.


Tanskasta tuotu Hygge-huonetuoksupullo olisi voinut päätyä roskiinkin, mutta tyhjään pulloon sopii pullovalo mitä mainioimmin. Valon ja tunnelman tähden. (Jos tykästyit taustalla näkyvään ananas-lamppuun kurkkaa tarkemmin tästä.)



Jouluihmisen jemmoista löytyy luonnollisesti glögi-pulloja. Blossat ovat keräilypulloja, jota vaihtavat väriään vuosittain. Yläkuvassa alkoholiton versio - punainen pullo ja alakuvassa Alkon tuote vuodelta 2011. Molempiin pullovalo tuo omanlaisensa fiiliksen. Näitä valoja voi asetella niin sisä- kuin ulkotiloihin, muttei suoraan sateeseen. Pullovalot ladataan USB-liitännästä ja myyntipuheen mukaan valoa riittää 2,5 tunniksi.

Terassi syyskuosiin.


Blossan erilaisia glögipulloja esillä mm. Glögiretki jouluun-jutussa.


Vanha tuttu aurinkopullokin  saa uuden ilmeen pullovalon myötä.

Syksyn aurinko.



Tässä esillä ensimmäinen ostamani valoerä. Näillä pystyy helposti elävöittämään yhden pullon, mutta kiinnostavaa on kerätä kauniit pullot yhteen ja luoda tehokas kokonaisuus.


Illan hämyisinä hetkinä kukkapenkissä varsin tehokas. Ehkä jopa itikkamagneetti.




Kiinnity vahvemmin tähän hetkeen ja käytä mielikuvitustasi, luovuutesi lähdettä.

Huom! Pullovalo on myös kiva ja edullinen joululahjavinkki!
↧
Search

Hämärähyssyn aika on nyt

August 30, 2017, 11:21 am
$
0
0
Kurkistus ulos...hämärää on.
Syksy lähestyy päivä päivältä, mutta vielä riittää kuitenkin lämpöä ja valoisia päiviä. Jollet kesällä ehtinyt hankkia syysiltojen valolähteitä, niin vielä ehtii.

Ostin itse keväällä hehkulampun muotoisia aurinkokennovalaisimia. Päivänvalossa lamput latautuvat ja syttyvät yksitellen valaisemaan illan pimeydessä.


Naapurissakin on upeat aurinkokennovalaisimet, mutteivät ihan osuneet kuvaan.

Ihanaa näissä lampuissa on, ettei tarvita sähköä eikä pattereita pelkkä aurinkoenergia riittää. Lamput elävät omaa aikaansa ja syttyvät omaan tahtiinsa. Tämä on helppoakin helpompaa ja lamput ovat ainakin toistaiseksi olleet kaikki kunnossa.

Tärkeää on sijoittaa lamput niin, että ne pääsevät latautumaan päivällä auringonvalosta. Yksittäisen lampun pitkä johto mahdollistaa monia asetteluja.


Vanhat sisustustikkaat päätyivät ulos ja saivat mustan värin pintaansa.
Taivas tarjoaa syvää sinistä, satumaista tunnelmaa pihapiiriin!

Olen ripustellut lamppuja sinne tänne, joten valopisteitä löytyy ympäri pihaa. Nämä tekevät pihasta ja puutarhasta juuri sellaisen paikan, ettei ihan vielä tarvitse käpertyä sisälle sohvan nurkkaan.



Päivällä kerätään voimaa, jotta illalla jaksetaan loistaa. Lamput kestävät hyvin sateessakin. Talveksi tosin kerään ne varastoon.


Valoisaa syksyä! Nyt vaan googlailemaan, sillä mielenkiintoisia valaisimia on tarjolla monenlaisia.

↧
↧

Syksy- ja jouluasetelmat mielessä

September 3, 2017, 9:33 am
$
0
0
Kesällä olohuone levittäytyy ulos, mutta nyt lienee jo se aika, jolloin ulkotila pyrkii puolestaan sisään. Pieni palanen maata - sammalta, jäkälää, varpuja, oksia ja havunneulasia tuo metsäisen tunnelman vaikka ruokapöytään. Kun tämän virittelee vedenpitävälle astialle ja kastelee aika ajoin, voi saada kestävän viheriöivän asetelman, jonka metsäisen fiiliksen kruunaa muoviset eläimet.



Asetelmaa tehtäessä ei ole tarkoitus nyppiä pois tippuneita havunneulasia, sillä juuri ne tekevät asetelmalle luonnollisen ja aidon loppusilauksen.


Tässä värimaailmassa silmä lepää niin ulkona kuin sisällä.


Kesä on taittumassa vasta syksyyn, mutta mieli poukkoilee jo askelia eteenpäin. Vaikka ulkona on vielä lämmin ja kesäkukkia ruukut tulvillaan, niin suunnitelmiin pyrkii jo joulu.

Olen vuosia valmistellut joulua läpi vuoden eikä juhla siten pääse yllättämään. Näin syyskuun alussa olen alkanut keräillä uusia muovieläimiä jouluasetelmiin. Kaupoissa on ollut kivoja löytöjä, jotka ovat ensi joulun ideoissa.


Etualalla uusi löytö ja taaempana viime vuotinen. Viime vuoden bongaus herätti "Mistä olet ostanut tuon?" -kysymyksiä, joten tämän muovieläimen aitous on selvästi ollut monille mieleen. Samaa sarjaa osui eteen tänäkin vuonna ja pakkohan sitä oli yksi mukaan ottaa. Joulun korvilla nämä ovat jo helposti loppuunmyytyjä.



Tässä tätä porukkaa. Alkaa olla jo hyvällä alulla kokoelma.



Vanhoja toteutuksia edustaa tämä lyhtyyn kyhäilty talvimaisema. 



Vadillinen joulua!


Muovieläimet ovat nykyään taitavasti toteutettuja ja helposti aidon näköisiä.



Värikästä joulunodotusta!
↧

Viimeinen näytös, olkaa hyvät!

September 7, 2017, 9:49 am
$
0
0
Miten voinkaan sanoa viimeinen näytös, sillä tämähän on vasta ensiesitys! Koska kesä on ollut varsin poikkeuksellinen, niin minkään ei pitäisi yllättää. Jotkut vaan puhkeaa kukkaan vasta nyt.

Ensimmäiset kesäkukkien ruukut on jo käännetty ympäri ja puhdistettu odottamaan uutta kesää. Samaan aikaan on kesän viimeiset kukkijat juuri päässeet täyteen kukoistukseen. Eletään syyskuuta ja vasta nyt kärhön ensimmäiset kukat aukesivat!

Istutin vuosia sitten hennon kärhön alun villiviinin sekaan ja epäröin, kuinka se jaksaa puoliaan pitää. Mutta siellä se seassa sinnittelee, ei villiviini siis syökään kaikkea alleen. Joka vuosi sydän läikehtii, kun ensimmäiset kärhön kukat erottuvat viherseinästä.




Hortensian kukinta sykähdyttää aina. Oli kannattavaa ostaa viime syksynä lähtöhinnaltaan kallis hortensia reilulla syysalella. Tästä saa taas lisäintoa, mitä pitäisikään ostaa nyt, jotta ensi vuosi toisi lukuisia uusia, suloisia kukintoja.

Syksy olisi mitä loistavinta istutusaikaa, mutta miksi ne pääosin tekee kuitenkin keväällä?


Ylväs daalia yltää kauneimpaansa syyskuussa. Keväällä ajattelin jättää juurakot maahan talveksi, vaikkei ne siellä selviäkään. Mutta nyt tulee taas tunne, jospa sittenkin kaivetaan ylös. Saadaan taasen varastot täyteen yhtä jos toista pussukkaa. Ennen sitä nautitaan vielä näistä loppukesän antimista, alkusyksyn ylväistä kukista. Hämmentävää ihailla kukinnan alkua syyskuussa!
↧

Muuttolintujen aika lähteä - tai tulla!

September 9, 2017, 11:43 am
$
0
0
Olen tähyillyt jo pitkään taivaanrantaa. Odottanut nousevia ilmavirtoja ja kirjannut muistiin, minkä muuttolinnun toivoisin bongaavani omalta pihalta. Lintuhavainnot on ajoissa kirjattu muistiin. Se on tässä.

Omat suosikit on ollut helppo määritellä -> Tanskalaisen Kay Bojesenin luomat Songbird-linnut!

Bojesenin puiset linnut ovat kauniin selkeitä ja iloisen värisiä. Niistä huokuu luonnonläheisyys, ajaton muotoilu, joka käy helposti sydämeen. Lintu on valmistettu pyökistä ja maalattu käsin.

Koristelintu on levittänyt siipensä ja laskeutunut pihalleni. Ykkösusosikkini lintuperheestä on Sunshine, joka vihdoin muutti meille.

Viime syksynä Tanskan matkalla hurahdin Bojesenin tuotantoon ja sieltä löytyi heti monet väriläiskät, jotka sulostuttaisivat mukavasti kotia.



Ylellisen lahjaboxin ylellinen sisältö. 


Ihana lintuparvi. Tästä porukasta kelpaisi kyllä joku muukin, mutta aivan erityisesti toivoisin kirkasta keltaista lintua, joka ei ainakaan vielä kuulu tuotantoon.




Kaikille lintujen ystäville ja kaunista muotoilua arvostaville.


Ihanaa piristystä syksyyn!

↧

Jäikö kiviä taskuun?

September 16, 2017, 4:31 am
$
0
0
Usein lomareissuilla tai luonnossa kulkiessa saattaa jäädä taskuun kiviä, simpukoita ja mitä milloinkin. Löytöhetkellä ne ovat todellisia aarteita, mutta mitä tapahtuu, kun pääset kotiin? Onko näille aarteille löytynyt paikka vai jääkö ne helposti lojumaan jonnekin?

Itse huomaan usein etsiväni juurikin jotain sellaista, joka kauneudellaan vetoaa välittömästi. Näitä on kerätty niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Tässä pikkuvinkki, millä lomamuistot voi saada esiin ja ihastella joka päivä


Lähtökohta - kourallinen kiviä.

Lomareissulla keräsin litteitä kiviä. Ne olisi voineet hyvin päätyä vaikka jonkun kukkaruukun somisteiksi, mutta muotonsa vuoksi ne olivat myös hyvää materiaalia taululle.


Valitsin kauniin kehyksen, tarratekstejä ja kaivoin esiin tarkoitukseen sopivan liiman. Halusin taulusta kolmiulotteisen ja ostin kehyksen, joka täytti toiveen: Valkoinen kehys, valkoinen paspartuuri ja kirkas lasi.

Liimasin kivet paspiksen muodostamaan neliöön tiiviiksi kokonaisuudeksi. Lasiin kiinnitin tarratekstin "Jokainen huominen on uusi eilinen". Taulu oli hetkessä valmis.


Nyt voin todellakin muistella matkaa aina taulun ohi kulkiessani. Kiviä ei kerätty turhaan. Ne oikeasti päätyivät sopivaan käyttöön.


Kun huoneen valot osuvat kirkkaaseen lasiin se ikäänkuin heittää teksteistä varjot taulun takaseinään. Tässä nopeassa toteutuksessa on mukavasti syvyyttä.


↧
↧

Syksyn ensimmäisillä sipulikaupoilla

September 22, 2017, 10:00 am
$
0
0
Oli aika esittää itselle kysymys: 
- Haluanko ensi kevääksi pihaan kukkaloistoa? 
No, helppohan tuohon on vastata - tietysti haluan!

Aina pähkin tässä syksyn alussa, mitä se sitten on, jota ensi keväänä toivoisi pihassa ja puutarhassa näkevänsä. Välillä ajattelen paljonkin suunnitelmallisuutta, mutten ole varma, käykö niin koskaan.

Tiedän hyvin, kuinka syvään sipulit pitäisi istuttaa (n. pari kolme kertaa sipulin korkeuden verran.), en tosin ole varma, meneekö yksikään säännön mukaan.

En koskaan kaiva aluetta siististi auki, vaikka kohtaan olisi tarkoitus laittaa suurempikin määrä sipuleita. Istuttelen sinne tänne ja lopulta en muista, mihin kohtaan edellinen meni.

Luulen oivaltavani, että paikka on mitä loistavin, vaikken kuitenkaan tarkkaan mieti, on ko. kohta vettä läpäisevä tai onko se sopivasti hiekan sekainen.

Unohdan kastella sipulit istuttamisen jälkeen ja uskon, että sade pitää huolen.

Mutta jotain teen varmasti oikein - en juurikaan istuta sipuleita varjoon ja suippopää on useinmiten juuri oikein - > ylöspäin.

Mitä valitsin alkupaloiksi?


Kääpiötulppaani (tulipa turkestanica) on yksi suosikkini. Sen hennon aistikkaat kukat pökkäävät esiin jo varhain ja ovat kuin pieniä taideteoksia.


Tässä sekalaista sipulipussukkaa. Multiflora mix on jo nimensäkin mukaan yllätyksellinen sekoitus, Tulipa Triumph Helmar on tehokas keltaisen ja punaisen ilotulitus, Tulipa Lasting Love huokuu arvokkaana kuin punainen sametti, Tulipa White Parrotin viehätys on kerroksellisuus, kun taas Tulipa Queen of Night on todellinen kuningatar.


Laukkakukkien pyöreät kukinnot ovat leikkisiä.


Täysin uudeksi tuttavuudeksi tästä erästä jäi Fritillaria uva-vulpis eli Assyrianpikarililja. Se on näpsäkän korkuinen 20-35 cm:n kukka, joka kukkii touko-kesäkuussa. Istutin sen viininpunaisen maksaruohon sekaan, joten onnistuttuaan tästä voi tulla mielenkiintoinen lähivärien sinfonia.

Hauskinta tässä lienee se, etten enää tarkkaan muista, minne mikäkin tuli istutettua. Enkä edes murehdi asiaa sen enempää. Keräsin sipulipussien pahviset kukkakuvat talteen ja jemmasin ne laatikon pohjalle. Keväällä odotan jännityksellä, mistä nousee mitäkin ja jos oikein lumoudun johonkin tulokkaaseen, kaivan laatikon pohjalta pahvikuvat esiin. Laitan muistiin; tämä on loistava - kannattaa suosia jatkossakin! Muita en edes mieti, niin ei tule sen kummempia pettymyksiä.

- Istuttaakohan muut sipulikukkia näin?
↧

Syksyn satoa ihmettelemässä

September 28, 2017, 10:03 am
$
0
0
Kun aurinkoisia päiviä alkaa olla vähemmän, kiinnittyy huomio pihaan ja puutarhaan. Minkä saa yöpakkaset viedä ja mikä kannattaa kantaa talvisäilöön? Aina ei varmaltakaan tuntuvat keinot päde, mutta joskus voi onnistua huomaamattaan.

Tänä vuonna olen kantanut sisään ensimmäisenä sitruunapuun. Se oli jo ostohetkellä mukavan kokoinen ja kesä taisi tuoda myös lisää näyttävyyttä, huonoista keleistä huolimatta. Luulin, että kaikki ihanan tuoksuvista kukista seuranneet pienet sitruunan alut tippuivat kesän tuulissa ja sateissa, mutta kuinkas kävikään. Sisällä sain ilokseni huomata, kuinka puussa olikin useampi vihreä sitruunan raakile. Ne olivat jotenkin sulautuneet lehtien sekaan, enkä huomannut kuin keltaisen. Katsotaan tuleeko tästä pussillinen jalkahoitojen materiaalia. Mistä oikein on kysymys? Katso tästä.

Tänä syksynä siis koitan ensimmäistä kertaa säästää sitruunapuuta ensi kesään. Puu jää kuistin viileyteen, joka toivottavasti ei ole liian kylmä.



Hiljattain hankittu koeputkimaljakko sai jatkaa synttärikukkien elämää ja seuraksi syksyyn asti selvinneet pietaryrtti ja laventeli. Ja katso tuota ruskan sävyttämää villiviiniä! Näky, jota ihastelee joka ainut syksy kuin uuden edessä.


Erityinen ylpeyden aihe on aina itse siemenistä istutetut samettikukat. Alapuolella huovinkukka tekee kauniin keltaisen maton.



Yläpuolen kukasta en ole varma - onko tämä maloppi tai malvikki vai mikä? Ostin sen puolivahingossa keväällä, kun sillä oli käyttötarkoitukseen sopiva runkomainen varsi. No, ainakin kukka pökkää mahdottoman paljon siemeniä. Kannattaisikohan niitäkin poimia talteen ja kokeilla istutusta ensi keväänä. Osaako kukaan kertoa?


Koristeheinä on valloittava ruskaisessa värityksessä. Tästäkään en tiedä, onko yksivuotinen vai voiko odottaa iloa myös ensi suvena. Kuistilla alkaa olla jo ahdasta, joten ehkä se talvehtii sitten ulkona.

Uuden hortensian sain niin halvalla, ettei voinut kieltäytyä. Täysin toinen seikka on, kuinka se sopii paikkaan, johon äkkiseltään joutui. Kivikkoalvejuurten keskellä voi olla haasteensa.



Tässä kuivatan kellohyasintin sipuleita - suuremmat mullat ja varret pois. Kesällä nyrkin kokoon turvonneet sipulit säilyvät talven yli paperipusseissa.

Pihahommien lomaan voi aina nauttia kupillisen kuumaa ja heittäytyä hetkeksi keinutuoliin lukemaan uusinta Parhaat Kotiblogit -lehteä. Siitä voi ammentaa uusia idiksiä ja katsoa, mitä bloggaajat ovat esiin tuoneet.


Kesän viimeiset mansikat pyrkivät työntämään vielä marjan raakileita esiin, mutta eipä nämä taida kypsyä enää.

Kesän tietyt kasvit ovat jo uusilla paikoilla. Vain pelagonien kohtalo on päättämättä. Kannattaako kokeilla säilytystä talven yli?
↧
Search

Olisiko tänään siivous- ja pyykkipäivä?

October 1, 2017, 1:00 am
$
0
0
Oletko ajatellut, kuinka sotkuinen koti vaikuttaa hyvinvointiisi?

Psychology Today -tiedejulkaisu kertoo, että epäterveellinen syöminen, tehoton työskentelytapa ja heikko havainnointikyky voisivat johtua sotkuisesta ympäristöstä. Kuulostaako tutulta?

Nopean aikamatkan kautta on helppo miettiä, miten siisteys mielletään teininä, nuorena sinkkuna aikuisena...perheellisenä, kun on lapsia ja ehkä lemmikkejäkin. Elämä muuntuu huomaamatta ja jonain päivänä kaikki ei olekaan enää niin selkeässä järjestyksessä kuin silloin, kun kodin asukkaana oli itsekseen. Tosin vuosien kuluessa asioiden tärkeysjärjestyskin muuttuu.

Itse en ole niinkään moista ajatellut, mutta luettuani lehtiartikkelin uskon kyllä, että asiassa on perää. Kannattaa kurkata tarkemmin Hesarin kirjoituksesta.

Koti kuntoon -päivä

Siivous ja puunaus ei pysy joka hetki mielessä, mutta säännöllisesti sitä on kuitenkin tehtävä läpi vuosien. Omaa intoa ylläpitääkseni hankin laatikollisen uusia kodinhoitotuotteita.



Uutta yleispuhdistusainetta, tiskiainetta ja pullottain pyykkietikkaa. Olen niin tykästynyt tuohon pyykkietikan tuoksuun ja vaikutuksiin. Uudessa erässä tuoksuvat punainen greippi, appelsiininkukka ja raparperi-sitruuna. Tehokkuutta ei osaa ajatellakaan ennenkuin ensimmäisen kerran tuntee hienostuneen ja uuden tuoksun pyykkihuoneessa - voi ihailla kirkkaita värejä pyykkinarulla. Tai miten ihana tunne onkaan pyyhkiä kodin pintoja hyvän tuoksuisella yleispuhdistusaineella.


Käsintehdyt Kaunis-sarjan tuotteet ovat kotimaisia luonnontuotteita.


Mikä parasta - verkkokaupoista saa tilattua suuremmankin määrän tuotteita, jotka toimitetaan lähikauppaan tai kotiovelle. Niin mutkattomaksi on saatavuus nykyään mennyt.

Kauniit pullot ja miellyttävät tuoksut saavat puisenkin puuhan tuntumaan astetta luksuksemmalta. Näitä pitää mielellään myös esillä. Ei tarvitse jemmailla siivouskaapin perälle.

Loistavana pölyjen karkoittajana toimii lampaanvillainen pölyhuiska. Tuo pieni ja näppärä apuväline pyyhkii pölyt helposti hankalilta ja aroilta pinnoilta. Ja etu tällekin välineelle on se, ettei tarvitse säilyttää piilossa.


Oli aika -blogin tunnus on oikeasti vanhasta kellosta tuunattu yhden koukun naulakko. Nopea sipaus pitää pölyt loitolla siitä ja mallinukeista.



Tuplakuplaa ja Brasiliasta ostettua kalaa on hankala rätillä tahkota, joten näihinkin pintoihin lampaanvillan kosketus on taianomaista.


Hommiin siis!

- Mitkä ovat sinun salaiset kikkasi siivoukseen?
↧

Jo jouluttaa...

October 5, 2017, 9:42 am
$
0
0
Joka syksy se hiipii ajatuksiin kuin varkain. Joka syksy koitan jarrutella, mutta tässä sitä taas ollaan. Joulutus on alkanut. Ensimmäinen joulukalenteri on hankittu.

Ennen on riittänyt kuvakalenteri, mutta tarjonnan monipuolistuessa tulee helposti itsekin valinneeksi aina jotain uutta.

Tämän joulun ensimmäinen valinta on Muumi-kirjajoulukalenteri. Kookas 2-puolinen kalenteri vie tilaa (38,5 x 51 cm), mutta paikka sille löytyy varmasti helposti.


Ajatuksenakin niin ihana, että tuskin maltan odottaa, millaisia tarinoita luukkujen takaa paljastuvissa minikirjoissa onkaan. Joulukuu sujuu mukavasti Muumien aamunavauksella tai iltasadulla.


Lasten ja lapsenmielisten todellinen toivekalenteri. Satuja ei vanhanakaan voi kuulla liikaa. Ja mikä parasta jouluaattoon mennessä koossa on kokonainen Muumi-kirjasto!


Kalenterit saapuvat kauppoihin varmasti jo lokakuussa, mutta verkkokaupoistakin näitä kätevästi saa. Suosittelen lämpimästi. Omani kannettiin kotiovelle.


Tämä on loistava lahjaidea vaikka pienelle kummilapselle.

Että voi aikuinenkin puhkua jännitystä. Muumitalon taikatalvi on alkamassa, ihan pian.

- Joko teillä on kalenterit ostettu, suunniteltu, toteutettu? Ja millaisia on tänä vuonna?


↧
↧

Piirroslevyistä uusia tuulia jouluaskarteluun

October 11, 2017, 10:38 am
$
0
0
Istuminen kynä kädessä on luontevaa. Ihana muistin tuki. Olisi mahdotonta istua esimerkiksi palaverissa ilman kynää ja paperia. Kuinkakohan monta ruutupaperivihon kulmaa onkaan palavereissa koristeltu juokseva koira -kuviolla? Vapaalla kädellä se sujuu yllättävän hyvin. Mutta, kuinka onnistuu toistuva kuvio piirroslevyllä?

Jokin aika sitten bongasin mainoksen hauskoista piirroslevyistä. Ajattelin, että tuohan on helppoa ja kävin tilaamaan setin. Piirtelin kuin vanhasta muistista, sillä olinhan ennenkin käyttänyt piirroslevyjä.


Kynät, pahvit ja piirroslevyt valmiiksi.


Tämän piti olla niin simppeliä, mutta huomasin, ettei ajatus pysynytkään ihan kasassa. Aina kun unohduin miettimään jotain muuta tuli joku ylimääräinen mutka.


Yllättäin oli helpompi piirtää, kun asetti levyt kohdilleen ja alkoi piirtää siten, että nosti katseen pois paperista. Antoi vaan käden tehdä samaa toistuvaa linjaa kerta toisensa jälkeen.



Kuin muistin tueksi piti laatikosta kaivaa esiin lapsuudesta tuttu piirroslevy, jolla opeteltiin aikanaan piirtämään. Tosin en ole varma, auttoiko se yhtään. Kun olisi halunnut vetää tietyt viivat, levy ohjasi jotain muuta. En muista, koska olisin viimeksi tätä levyä käyttänyt ihmisen piirtämiseen, mutta nyt tuli veresteltyä.


Taas oli aika palata erilaisten kiemumoiden piirtämiseen. Näillä oli tarkoitus taikoa pakettikortteja jouluksi.


Pakettikorteista ei tullut toivotun mukaisia, mutta kyllä nämä nyt välttää. Onneksi jouluun on vielä aikaa, ehtii tässä kiekkoja pyöritellä...


↧

Joulufiilistelyä ilmoilla

October 16, 2017, 11:14 am
$
0
0
Kalenteria katsoessa pitäisi yhä olla syksy ja lähestyvä Halloween mielessä, mutta olen ottanut jo askeleen lähemmäs joulua. Joulu se alkaa vaan pikkuhiljaa hiippailla ajatuksiin.

Juhlan odotus tuo tullessaan ihania makuja, tuoksuja ja pientä puuhastelua. Lahjoja on jo muutamia hankittu. Tänäkin vuonna olen ajatellut säästää mm. paperin suhteen. En aio ostaa lahjapapereita, vaan koitan keksiä pakkaamiseen jo olemassa olevan materiaalin hyötykäyttöä!


Oikeaan tunnelmaan on helppo päästä glögin ja joulusuklaan tahdittamana. Kausimaut ovat ajatuksena valloittavia ja antaa oikean lisän tunnelman tavoittelussa.

Kuusi on avain jouluun - tämä joulun ykköskuvio


Ensimmäinen jouluttelun näppärä löytö oli alennuksesta bongattu seinätarra. Viime joulun jäämiä myytiin viikonloppuna 90 sentillä / kpl. Näitä 60 x 90 cm kokoisia mustia kuusia lähti matkaan kolme.



Palloja sai lähes ilmaiseksi ja niitähän tarvitsee aina - sisällä ja ulkona.


Ikkunoihin ja lasioviin tuli jo nyt liimailtua mustia kuusia. Tarrakuusi sai mukavaa eloa, kun siihen teippasi kiinni pikkupalloja. Ihan näpsäkkää pikkupilkettä pikkurahalla.

Viime vuonna kuusi sai kunniaseman mm. ruokapöydässä. Katso tästä.


Joulupaketteja - ilman uutta paperia

Jouluna kuluu helposti valtavat määrät paperia, mutta kotoa saattaa löytyä myös hyvää materiaalia, jotta uutta paperia ei tarvitsekaan ostaa. Jotain, jolla paperiostot korvataan.


Ensimmäiset joululahjat on ostettu ja pikkupaketteja lähdetty kasaamaan. Ensimmäisenä pakettiin laitetaan sukat. Sukat sopii loistavasti talouspaperirullan sisään. Pahvirullan päät taitellaan ja pintaa väritetään vihreällä paperisuikaleella ja punaisella nauhalla.


Toinen paketti syntyy vanhasta ruskeasta paperista, joka on rypistetty ja koristeltu. Pakettikorttina käytin vanhoista jemmoista löytynyttä maalien mallikortista leikattua kuusikuviota.


Kolmanteen pakettiin pääsi vanhat kukkakimpun kääreet. Jo hieman ryppyinen paperi sai lisäryppyjä ja koristeita. Paketti liimattiin kasaan, eikä käytetty yhtään perinteisiä pakettinaruja. Kuvionauha liimattu koristeeksi.

Tässä alkupaloja joululahjojen pakkaukseen.


Iloa ja valoa pimeneviin iltoihin. Joulu on aina vaan lähempänä.
↧

Valoisat syysillat

October 20, 2017, 12:31 pm
$
0
0
Aamulla oli hengästyttävää herätä kirpakkaan pakkasaamuun. Oli aika laittaa kesä todella pakettiin ja sytyttää valot pimeneviin syysiltoihin.
- Kuinka monta valonlähdettä on tarpeeksi?
Katso, miten pihasisustusta inspiroi sadat lamput.


Ensimmäinen kuva kertoo valmiista lopputuloksista, mutta kuinka tarjoillaan kylmistä antimista samettisen lämmin tunnelma syksyyn?

Esille otetaan kaikki led-lamput, rautalangat ja leikkurit. (Sivarit olisi olleet oikea valinta, mutta ajaahan oksasaksetkin samaa asiaa - tosin terät tylsyy).



Vuosia vanha, osittain sammaloitunut ja sopivasti dramatiikkaa omaava pyörä on pohjana valoille. Idea ei kaipaa ylimääräistä kauneutta, sillä virtaviivaiset muodot takaavat lopputuloksen onnistumisen.


Aamupäivän valoisaan aikaan käydään pihapuuhiin, jossa päivien paahtama musta maali ja vihertävä sammal saavat pintaansa kymmeniä led-valoja.



Villiviinin varsista punottu sydän ei valossa näytä kovinkaan erikoiselta, mutta illalla ilme on toinen.


Lasiton ja ruosteinen öljylamppu kertoo omaa tarinaansa.

Isoon lyhtyyn ujutettu kynttilänjalka mahdollistaa myös kruunukynttilöiden käytön.



Sadat valot ovat syttyneet - pyörä ja sydän näyttävät iltahämärissä aivan valloittavilta.



Tuulen viskomat männyn oksat ovat saaneet uuden tehtävän. Nippusiteillä syntyy kelopuu, johon on helppo pyöritellä valonauhaa ja ripustella lyhtyjä.


Hevosenkenkäpallo tuo roihulle rauhaisan pesän.


↧
Viewing all 268 articles
Browse latest View live
Search